Lyhytaaltoaseman vuosikymmenet

1920-luku

Yleisradio perustettiin vuonna 1926. Näinä aikoina Ylen muodosti muutamissa suurimmissa kaupungeissa olevat paikalliset radioasemat.

1920-luvun lopulla suomalaisia oli noin 3 miljoonaa ja radiovastaanottimia lähes 80 000 kappaletta. Radiot olivat kalliita ja radioasemat kuuluvat pääasiassa Etelä-Suomessa.

Vuonna 1928 Yleisradio rakensi Lahteen voimakkaan lähettimen joka kuului kaikkialla Suomessa, jopa Venäjällä saakka.

1930-luku

Tutkijat havaitsivat, että lyhytaaltotaajuuksilla lähettävä radioasema saattoi kuulua jopa maapallon toisella puolella.

Yleisradion Lahden radioasemalle sijoitettu pienitehoinen lyhytaaltolähetin kuului hyvin Euroopassa, jopa Australiassa ja Pohjois-Amerikassa saakka.

Helsinki sai vuoden 1940 kesäolympialaiset ja koko maapallon piti saada kuulla niistä. Juuri siksi Yle päätti rakentaa Poriin lyhytaaltoaseman. Aseman lähetin tilattiin brittiläiseltä Marconin tehtaalta, ja se olisi Euroopan voimakkaimpia.

Toisen maailmansodan syttymisen vuoksi Helsingin vuoden 1940 olympialaiset jäivät pitämättä.

1940-luku

Englannin hallitus takavarikoi valmisteilla olleen lähettimen ja antoi sen BBC:lle. Marconin tehdas lainasi varalähettimen, jolla Porin aseman lähetystoiminta pääsi alkuun

Porin lyhytaaltoaseman ensimmäinen lähetys oli tammikuussa 1941. Sotavuosina lähetettiin ulkomaille tiedotusohjelmia ja uutisia tärkeimmillä eurooppalaisilla kielillä, joita oli suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, italia, espanja, tanska, venäjä ja viro.

Uutisten lisäksi ulkomaille lähetettiin myös ohjelmia merimiehille, Suomen Marsalkan 75-vuotispäivän ja Suomen itsenäisyyden 25-vuotispäivän juhlat. Marraskuussa 1942 tasavallan presidentin puoliso rouva Gerda Ryti puhui Ruotsissa ja Tanskassa oleville sotalapsille. Jouluterveiset lähettäminen merimiehille ja ulkosuomalaisille alkoi vuonna 1941.

Marconi toimitti 100 kilowatin lähettimen vuoden 1947 lopulla. Aseman vihkiäiset olivat 30.11. 1948. Hyvin kuuluvat lähetykset otettiin ilolla vastaan ulkosuomalaisten keskuudessa ympäri maapalloa.

Mastojen välissä roikkuvia verhomaisia antennilankoja kannatti neljä 76 metrin korkuista teräsmastoa ja yksi 46 metrin masto. Antennit suuntasivat lähetykset Pohjois-Amerikkaan,
Etelä-Amerikkaan ja Länsi-Eurooppaan.

1950-luku

Helsingin Olympialaisten ohjelmaa lähetettiin ympäri maailmaa kaikkina kisapäivinä monilla kielillä.

1950-luvulla aseman lähetykset tavoittivat pääasiassa Pohjois-Amerikan suomalaisia ja
Pohjois-Atlantilla liikkuvia suomalaisia merimiehiä. Vuosikymmenen lopulla lähetyksiä suunnattiin myös Eurooppaan ja Etelä-Amerikkaan.

1950-luvulla Yle toimitti omia ohjelmiaan suomeksi ja ruotsiksi. Ulkoministeriö laati lyhyitä englannin- ja ranskankielisiä katsauksia.

Vuonna 1958 Ulkoministeriö lopetti omien ohjelmien tuottamisen ja myös Yleisradio supisti ulkomaanlähetysten määrää.

1960-luku

Merimiehet ja ulkosuomalaiset halusivat kuulla enemmän ohjelmaa ja lähetysten määrää lisättiin.

Asema alkoi lähettää suomen- ja ruotsinkielistä ohjelmaa Pohjoismaiden alueelle klo 6.00 – 24.00.

Kaukomaille radioitiin päivittäin suomen- ja ruotsinkielisiä uutisia, musiikkia ja merimiehille tarkoitettuja ohjelmaa. Tiistaisin oli oma ohjelma Kyproksella oleville rauhanturvaajille.

1970-luku

Asema lähetti ohjelmaa Pohjoismaissa asuville kuuntelijoille lähes ympäri vuorokauden. Nämä lähetykset olivat tärkeitä ruotsinsuomalaislle joiden määrä kasvoi koko ajan. Vuosina 1960–1979 tehtiin lähes 322 000 muuttoa Suomesta Ruotsiin.

Eurooppaan, Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan lähetettiin päivittäin ohjelmaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Englanninkieliset ohjelmat sisälsivät ajankohtaista asiaa, uutisia ja suomalaista musiikkia.

Erityisen suosittuja ohjelmia olivat rauhanturvaajien ja merimiesten ohjelmat, kuten myös “Toivevakka” jossa vastattiin kuuntelijoiden kirjeisiin, soitettiin toivelevyjä ja välitettiin terveisiä.

Yle lähetti ulkomaille itsenäisyyspäivän juhlat ja jouluna joulutervehdykset. Jouluna tervehdyksiä välitettiin ulkomailla asuville tuttaville ja ystäville sekä tietysti lukuisille merimiehille, rakennusmiehille ja YK-sotilaille.

Lokakuussa 1976 otettiin käyttöön uusi tehokkaampi 250 kilowatin lähetin ja käännettävä antenni. Uusien laitteiden ansiosta aseman kuuluvuus parani Välimeren, Lähi- ja Keski-Idän, Afrikan, Kauko-Idän ja Australian alueille, minne ei aikaisemmin ollut lähetyksiä.

Uusi antenni aiheutti pelkoa sähkömagneettisen säteilyn vaaroista. Uusi käännettävä antenni on pelottavan näköinen ja se seisoi yksinään aseman tontin reunassa.

1980-luku

1980-luvun alussa asema tuli elinkaarensa päähän. Vanha lähetin oli jo liian vanha. Myös mastot ja niiden välissä roikkuneet antenniverkot olivat suurimmalta osin heikossa kunnossa. Tämän lisäksi Porin kaupunki oli laajentunut aseman ympärille, eikä tilaa aseman kehittämiselle enää ollut.

Aseman lähetykset kuuluivat Koivistonluodon, Metallikylän, Sampolan ja Väinölän alueella kattiloista, kiukaista, radioista, telkkareista, pelikoneista ja uuneista. Kiista aseman aiheuttamista terveyshaitoista vauhditti uuden aseman etsimistä.

Vuonna 1983 tehtiin päätös uuden aseman rakentamisesta Preiviikiin, noin 10 kilometrin päähän kaupungin keskustan länsipuolelle. Lähetykset Porin vanhalta radioasemalta päättyivät 1.6.1987.

1987-2020

Asemalle vuonna 1976 asennettu 250 kW:n lyhytaaltolähetin ja käännettävä lähetysantenni siirrettiin Preiviikin uudelle asemalle. Muut laitteet purettiin ja kaikki mastot kaadettiin yhtä lukuunottamatta. Vanha lyhytaaltoasema jäi tyhjilleen.

Koiviston ulkoilupuisto nousi 1980-luvun alussa aseman länsipuolelle. Ulkoilualue laajeni vähitellen aseman alueelle. Satakunnan Mobilistit muuttivat aseman tiloihin 1990-luvulla.

Taiteilijakollektiivi T.E.H.D.A.S. ry aloitti aseman tiloissa syksyllä 2011 Project Shortwave -hankkeen yhdessä Porin kaupungin kanssa. Vuodesta 2012 aseman alueella on järjestetty monenlaisia kulttuuritapahtumia, näyttelyitä, työpajoja ja kursseja, minkä lisäksi T.E.H.D.A.S. ry on vastannut aseman viereisen veistospuiston rakentamisesta.

Vuonna 2011 asema sai valtakunnallista näkyvyyttä, kun Yle Teeman “Suojele minua” -ohjelma kävi asemalla ja havaitsi sen huonokuntoisuuden.

Vuonna 2020 Satakunnan Mobilistien vuokrasopimus irtisanottiin ja asemarakennuksen sekä sen ympäristön kehittäminen kirjattiin osaksi Porin kaupungin Lähiöohjelma 2020–2022 -hanketta nimeltä Kulttuuriviritin.